Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

                 1.luku

                 Ihmeellinen kirje

Oli tavallinen aamu. Olin yksin kotona. Katselin yläkerran ikkunasta ulos, ja mietin mitä tekisin. Yht`äkkiä joku lensi ikkunan takana. Mutta sehän oli pöllö. Mutta pöllöthän ovat yöelämiä. Vai ovatkohan pöllöt sittenkään yöeläimiä. Ovi kolahti. Äiti oli tullut kotiin, ja huusi minulle: - Tule alas! Sinulle on tullut kirje. Se oli tuossa rappusilla. Menin alas, ja äiti antoi ihmeellisen kirjeen minulle. Ja minä ihmettelin miksi se ihmeellinen kirje on perkamenttia, ja musteella kirjoitettu. Ihmeellisen kirjeen kuoressa luki näin:

             

                                   Neiti S. Manninen

                                                  Vaskontie 30

                                  Yläkerta, huone limenvihreä 

 

 

Ja kirjeessä näin:   

Arvoisa neiti Manninen,

meillä on ilo ilmoittaa, että teidät on hyväksytty noitien ja velhojen kouluun, Tylypahkaan. Sinun tulee ilmoittautua pöllöllä viimeistään 18. elokuuta. Liitteenä tulee lista tavaroista, jotka on syytä hankkia. Matkustatte Tylypahkaan pikajunalla 1. syyskuuta King´s crossin aseman laiturilta 9 ja kolme neljännestä.

Ystävällisin terveisin

rehtori Blueforest

Sitten kaivoin kuoresta listan tarvittavista tavaroista:

Ensiluokkalaisen Tylypahkalaisen on hankittava nämä tavarat:

Tylypahkan koulupuku, johon kuuluu mustat sukkahousut, harmaa hame, harmaa villapaita, valkoinen kauluspaita ja kravatti (mieluiten musta).

taikasauva,

tinainen noidankattila,

mustetta  ja sulkakyniä,

 Kirjat:

Iceswan: Näin valmistetaan linkkuliemi

ken: Muodonmuutokset kivestä kukkaan

Silver: Näin teet loitsuja

Bagshot: Historian taikakaudet

Fiorella: Yrttien maailma

Memory: Pimeyden voimilta suojautumisen käsikirja 1

Huomioita:

Ensiluokkalainen ei saa tuoda kouluun luutaa, mutta eläimen saa. Kissan, sammakon, pöllön tai jonkin muun vastaavan. Nämä tavarat hankitaan Viistokujalta.

Menin hämmästyneenä olohuoneeseen ja näytin kirjettä äidilleni. Sitten äiti sanoi: - Ei kai tämä vain ole jotain sinun keksimääsi pilaa?

- Ei ole, joku pöllö toi sen minlle, luulen, että pöllön nimi oli joku Nici, minä sopertelin.

- No sittenhän meidän pitää varmaan hankkia tavarat? äiti virkkoi.

- Voidaanko me mennä Viistokujalle jo huomenna? minä mietin.

- Kyllähän se sopii! äitini sanoi.

- Varataan liput meille neljälle Lontooseen, äiti päätti.

- Miten niin meille neljälle? minä kysyin.

- Kyllä isän ja Jannenkin pitää tulla mukaan! äiti sanoi.

- Janne? Minun näsäviisas pikkuveljenikö? minä ihmettelin.

- Kukas muukaan? Äläkä nimittele häntä näsäviisaaksi! äiti huusi ja se on todella ärsyttävää.

- No hyvä on, minä sanoin vähän masentuneena.

                                     2.luku

           Junalla Lontooseen

Seuraavana päivnä kun olimme menneet junaan, pikkuveljeni oli vielä ärsyttävämpi. Yht'äkkiä hän sanoi:

- Se sinun ihme koulusi jota nimität taikakouluksi ja jonka nimi on joku Pylytahka... pikkuveljeni alkoi selostaa.

- Anteeksi Tylypahka, minä korjasin.

- No silti, hän jatkoi, niin se on kuitenkin joku nörttien tyttöjen koulu.

- No ei tietenkään ole, minä tulistuin, ja muutenkin siellä on poikiakin.

- Älä taas sano että pojat ovat tyhmiä,veljeni sanoi.

- Sanompas!

- Lopettakaahan jo,isäni puuttui asiaan,täällä on muitakin kuin me.

- Sss, äitini sanoi joka oli näyttänyt koko ajan siltä että olisi kuunnellut jotain.kaikki olivat ihan hiljaa ja kuuntelivat.Viereisen vaunuosaston ovi oli raollaan ja sieltä kuului hijaista puheensorinaa:

- Täällä on kamalasti jästejä, oltaisiimpa jo lontoossa.

- Älä valita, me olemme muutenkin kohta perillä.

- Muttakun ei ole mitään tekemistä.

Sitten kuului taas uusi ääni:

- Äh, onhan meillä minun vanhoja koulukirjojakin.

- Mutta olen lukenut ne kaikki niin monta kertaa.

Emme ehtineet kuulla enempää kun sen vaunuosaston ovi liukui auki ja sieltä kuuluikin:

- Saisiko olla jotain kärrystä?

- Kuppi teetä kiitos.

- Tuleeko muuta?

- Ei tule.

Sitten ovi meni kiinni ja meidän ovi liukui auki, ja meiltä kysyttiin:

- Saisiko olla jotain kärrystä?

- Ei kiitos. Meillä on omat eväät.

- Selvä.

Söimme eväät, ja sitten olimmekin perillä.Ihmettelin koko matkan junaasemalta hotellille, mitä jästi tarkoittaa.Olin kysynyt: äidiltä, isältä ja jopa Janneltakin jos edes he olisivat tienneet mitä jästi tarkoittaa.

Seuraavana päivänä etsimme Viistokujaa. Kyselimme ohikulkijoilta missä Viistokuja on mutta he vain pudistelivat päätään.

Pian huomasimme saman perheen joka oli ollut junassa.

- Voimmeko littyä seuraan? äitini kysyi.

- Kyllä se sopii, perheen äidiltä näyttävä vastasi. Hänen vieressään seisoi tyttö, joka piti häntä kädestä. Tytöllä oli pitkät, tummat, kiharat hiukset. Hänellä oli myös siniset silmät ja pisamia. Hänellä oli päällään sininen sisähaalari. Minä kysyin häneltä:

- Oletko sinäkin menossa Tylypahkaan?

- O.. olen, tyttö sanoi.

- Entä mikä on nimesi?

- Jennie.

Sen jälkeen menimme jonnekkin ihmeen Vuotavaan noidan kattilaan. Kävelimme paikan läpi. Siellä oli pimeitä tyyppejä. Joillain oli syyliä, ja monilla oli noitahatut päässään. Pyysimme baarimikkoa näyttämään tietä. Kävelimme paikan perälle, jossa oli tiiliseinä. Baarimikko kosketteli seinää, josta avautui kuja. Kaupoilla oli hassuja nimiä: Ollivanders, Säilä & Imupaperi, Matami Malkinin kaapuja kaiken kokoisille yms. Hankimme kaikki tarvittavat tavarat, sitten menimme hotellille.

Parin päivän päästä menimme taas...

©2018 Hapofanit - suntuubi.com